OPIKKO-hanke – Mirvan tarina

Parasta työpaikkaohjaajana on nähdä huikeita onnistumisia

Olen Mirva ja työskentelen vertaistoiminnan koordinaattorina Stop Huumeille ry:ssä. Olen ollut talossa vuodesta 2007 ja toiminut työpaikkaohjaajana alusta asti. Kun opiskelin itse nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi, tulin Stoppiin työharjoitteluun. Pidin siitä, että minulle annettiin vapaat kädet yrittää ja kokeilla. Olen käyttänyt itse samaa linjaa, kannustan ihmisiä vapauteen, kokeilemiseen ja omien vahvuuksien käyttämiseen sekä tietysti kysymiseen aina tarpeen tullen.

Meillä on säännöllisesti opiskelijoita, esimerkiksi lähihoitaja- ja nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoita sekä korkeakouluopiskelijoita, kuten sosionomi-, yhteisöpedagogi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita. Lisäksi meillä on jatkuvasti työkokeilijoita ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä. Olemme toteuttaneet Opikko-hankkeen kanssa yhteistyössä uudenlaista toimintatapaa, jossa myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt ja työkokeilijat ovat voineet hankkia ammatillista osaamista ja suorittaa tutkinnon osia.

Vaativinta työpaikkaohjaajana on ollut löytää jokaiselle oppijalle riittävästi aikaa. On myös ikävää luopua hyvistä työkokeilijoista ja harjoittelijoista. Parasta työpaikkaohjaajana on nähdä huikeita onnistumisia. Olen havainnut, että monelle kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilijana olevalle henkilölle koulutus voi tuntua kaukaiselta ja vaikealta asialta. On ollut hienoa huomata, että moni on rohkeasti lähtenyt hankkimaan osaamista. Tämä on ollut mahdollista, sillä kynnys osaamisen hankkimiseen on matala, kun ympäristö on tuttu ja tukea saa riittävästi. Opikko-valmentaja on ollut myös oppijoiden tukena ja yhteistyö oppilaitoksiin on sujunut vaivattomasti.

Olen havainnut, että yhdenkin tutkinnon osan suorittaminen on kasvattanut todella paljon itsevarmuutta sekä kokemusta omasta pystyvyydestä ja osaamisesta. Työpaikkaohjaajana olen ollut hyvin ylpeä siitä, kuinka hyvin ihmiset suoriutuvat tehtävistä ja oman osaamisen sanoittamisesta. On ollut hienoa seurata, kuinka moni on jatkanut opintoja koulussa, koska varmuus omasta pärjäämisestä on kasvanut. 

Tutkinnon osan suorittaminen tuo myös enemmän arvoa työkokeilulle ja kuntouttavan työtoiminnan jaksolle. Näin myös henkilön omaan reppuun jää enemmän eväitä jatkoa ajatellen ja tulevaisuuteen voi suunnata varmemmin mielin. Tämä on aivan uskomaton juttu, en tiedä miksi tätä ei ole keksitty aikaisemmin!

Juttu on jaettu OPIKKO-hankkeen verkkosivuilta.

” Hankkeen ydinajatuksena on kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääville nuorille ja aikuisille erityistä tukea tarvitseville kokonaisvaltaisen tuen ja vaiheittaisen ammatillisen koulutuksen suorittamisen malli, jossa huomioidaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. ”